Terveisiä Helsingistä

Aloitetaan kuitenkin käsittelemällä keskiviikon asiat loppuun kun ne jäivät vähän kesken. Ensin esittelen hartaasti odotetun lehden, joka minua odotti postilaatikossa. (Jokohan päivän posti on muuten tullut, tänään pitäisi tulla uusin Kauneimmat käsityöt.) Taas kerran lehdessä on ihania malleja. Voi kun jostain saisi tilata lisää aikaa, että ehtisin toteuttaa kaikki upeat neuleet!

Onhan se kai vähän hullua tilata lehteä valtamerten tuolta puolen, kun hyviä kotimaisiakin lehtiä on. Tässä on kuitenkin mielestäni kivoja juttuja ja hienoja malleja, ja tuleepahan edes vähän treenattua englantia. Jotkut täällä käyneet ehkä muistavat, että se on tarpeenkin...

Nämä lankasäkit menevät minun lankavarastoni täydennykseksi. Minusta kyllä määrä näyttää jotenkin paljolta kuvassa, ei niitä kuitenkaan ole kuin 1,1 kg. Sehän ei oikeastaan ole kovin paljon, joohaneihän?

Pussien sisältö tarkemmassa syynissä puolisotilaallisessa rivissä. Novitan lankoja kaikki. Samosta on 400 g, keskellä olevaa mustaa Virkkauslankaa niin ikään 400 g ja reunassa kainosti punastelevaa Wool Sävyä 300 g. Hinta 22 € ja senttejä päälle. Ei paha. Normaalihinnoilla ostoksen arvo olisi ollut n. kaksinkertainen. (Kuka on pihi? En minä ainakaan, olen vain säästäväinen! HAH!)

Seuraavaksi pääsenkin esittelemään eilisen pääkaupunkiseudun reissun ostoksia. Ensin piti hoidella Vantaan puolella matkaseuralaisettareni henkilökohtaisia asioita, jotka siis olivat varsinainen syy koko reissuun. Sitten kävimme Jumbossa syömässä, ja sen jälkeen kiertelimme ristiinrastiin suurinpiirtein kaikki Jumbon kaupat ja putiikit.

Kirjatorista ostin tämän kirjan. Hinta 6,50 € joten ei paha tämäkään. Varsinaisesti ostin kirjan siksi, että siinä on kivan kissakuvioisen peiton ohje. Kirjassa on myös muita kivoja malleja, joista varmasti tulee iso osa toteutettua kunhan minuun iskee taas virkkausbuumi. Käsieni läpi kulki lukuisia muitakin kirjoja, myös muita kuin käsityöaiheisia. Pidin kuitenkin itseni ruodussa. Rahaa piti säästää viikonloppuna olevia messuja varten...

Tässä vaiheessa kassieni purkamista kissat heräsivät. Faunattaressa oli kivoja nameja, ja koska en ole pitkään aikaan ostanut extraherkkuja karvapalloja tuottaville ystävilleni, ajattelin että ehkä olisi aika. Ostoskassiin siis lihan, kalan ja kanan makuisia jutskia sekä tietysti kissanminttunameja! Tipu ehtikin jo änkeä viiksensä kuvaan mukaan.

Mököäkin kiinnosti...

Tipu nuuhkii......ja miettii, mistä aloitettaisiin. Maistiaiset tietysti otettiin kissanminttua lukuunottamatta jokaisesta pussista. Se on erityistilaisuuksia varten. Kun maistiaiset olii syöty, Tipun piti keksiä jotain muuta tekemistä:
"Mitäs tuolla on?" (Siellä ei todellakaan ollut mitään erityistä...huoh. -Kissat!)

"Katsonpa vähän lähempää!"

Vihdoin Tipu suostui ymmärtämään, että ei siellä tyynyjen välissä mitään lymyile ja siirtyi tähyilemään minun ja Mökön touhuja ylempää.

Tai toisaalta: minkä Mökön touhujen? Se tyytyi tuijottamaan minua vuoroin paheksuvasti ja vuoroin vetoavasti/syyllistävästi. Sen mielestä herkkupalojen jälkeen ainoa tehtävissä oleva asia on makaaminen minun sylissäni rapsuteltavana. Vaan kun minä olin vähän eri mieltä, ja jatkoin Mökön tuijotuksesta huolimatta ostosteni tutkimista.

Tipukin tuli melkein samantien takaisin sohvalle. Näissä kassinkahvoissa oli jotain sitä kiinnostavaa, ne piti nuuhkia läpikotaisin ja pe-rus-teel-li-ses-ti sittenkin. Kahvat ovat Sinellistä, hinta 5 €.

Kun Jumbo oli koluttu läpikotaisin, siirryimme Tikkurilaan. Siellä on lankakauppa nimeltä Villis, jonka halusin käydä katsastamassa. Myyjä oli oikein mukava ja juttelevainen. Kaupassa oli -tietysti- kaikkea ihanaa, mutta purin hampaani yhteen ja ostin vain yhden kerän lankaa. Kyseessä on Kauhavan Kangas-Aitan uutuus, Sukkis. Siinä on puolet villaa, 25 % + 25 % bambua ja polyamidia. Lanka on ihanan pehmoista! Sopii siis hyvin tämmöiselle herkkänahkaiselle kutinakimpulle kuin minä.

Villiksestä ostin myös nämä napit. Kivoja nappejahan täytyy aina ostaa varastoon kun mahdollista. Sydämiä oli monen muunkin värisiä.

Sitten olikin jo aika suunnata kotiin. Sen verran monessa kaupassa tuli kengänpohjia kulutettua, että voisi luulla ostoksia olevan enemmänkin. Onnittelen itseäni valtaisasta itsehillinnästä, jota onnistuin eilen pitämään yllä. Moinen on minulle hyvin harvinaista. Että semmoinen reissu tällä kertaa. Lauantaina on sitten Wanhan Sataman käsityömessut, saas nähdä minkälaista matkakertomusta sieltä tulee.

Nyt täytyy sitten toivoa kovasti, että eräillä henkilöillä riittä vauvassaan sen verran ihmettelemistä etteivät he ehdi ihmetellä vanhapiikakaverinsa touhuja tätä kautta. Senkin uhalla, että heillä ei ole parempaa tekemistä kuin seikkailla täällä, kuten esimerkiksi yöunien paikkaileminen *wirn*, laitan tämän haalarin kuvan jo julkisesti nähtäville. Sain sen neulottua pari päivää sitten, ja eilen viimeistelin lähettämistä vaille valmiiksi. Lankana on kaksinkertainen Novita Bambino viitosen puikoilla neulottuna.

Koska haalari valmistui, ajattelin (luonnollisesti) että voin aloittaa jotain uutta sen tilalle, vaikka minulla kyllä on muitakin keskeneräisiä edelleen... (Neulovat puikot eivät sammaloidu.) Muistin, että lupasin täällä ihan julkisesti eräälle tietylle blogini nimeen liittyvää apua antaneelle ihmiselle villasukat. Tässä niiden alku. Lankana on Novitan Seiskaveikan Neliraita ja yksiväriset harmaa ja punainen kuvioraidassa ovat nekin Veikkaa. Ohje on taas Novita-klubin extroista, joten sorry, en voi linkittää sitä kaikelle kansalle.

Sain universumilta välittömästi koston uudenvuodenlupaukseni rikkomisesta. Olen siis tehnyt tällä viikolla sitä, mitä lupasin olla tekemättä. Olen tehnyt lankaostoksia, joiden kohdalla eivät täyty "takaporttikriteerit" eli ostaminen sallitaan joko tilaustyötä varten (jolloin lanka ei tule minulle itselleni), tai sitten jos käy niin, että keskeneräisestä työstä loppuukin lanka kesken. Lisäksi olen luvannut toisenkin asian, josta en ole tainnut täällä mainita.

Lupasin myös, että opettelen taas neulomaan vain yhtä työtä kerrallaan, ja minullahan oli jo kuusi työtä kesken kun aloitin nuo vasen-oikea -sukat. Jaa että mikä se universumin kaamea kosto sitten oli? No se, että minulla pyörähti ruutupiirroksenlukuprosessori pääkopassa jotenkin nurinniskoin, ja neuloin ensin sukanvarressa olevan tekstin ylösalaisin. Eikun purkuun. Neuloin tekstin uudestaan ja jatkoin tyytyväisenä hyvän matkaa ohi kiilakavennusten, kunnes huomasin että olen neulonut tekstin väärässä kohtaa sukanvartta. Tämän toisen yrityksen jälkeen teksti olikin sisäsäären puolella, eikä ulkopuolella mistä se näkyisi vähän paremmin. ÄRKS. Eikun purkuun.

Sohvannurkassa on kasa purettua lankaa, ja minulla tökkii koko homma. Taidan kadota tästä mopokoneen äärestä ulos, siellä satelee niin kivan näköisesti lunta että jos vaikka kävisin kävellen kaupassa. -Lääkärin kielloista huolimatta, eihän sinne ole kovin pitkä matka. Niin, polviasianikin on vielä vaiheessa. Nyt tappelen vakuutusyhtiön kanssa ja sen takia magneettikuvaus siirtyi ensi viikkoon. Toivottavasti asiat järjestyisivät vihdoin ja pääsisin sinne kuvaukseen. Haluaisin jo saada tämän asian päätökseen ja päästä kantritreeneihin ja lenkille!