Tätä tämä nyt sitten nykyään näköjään on. Vihdoin kun tänne eksyn, niin täällä on sitten kommentteja huhtikuulta asti tarkistamatta. Tarvitsisin ryhtiliikkeen. ISON. Eilen illalla vakaasti harkitsin, lopettaisinko koko blogin kun en mitään täällä aikaiseksi saa. Päätin kuitenkin olla lopettamatta, ehkä se innostus vielä palautuu.
Olen nyt viettänyt kesälomaa kohta kaksi viikkoa. Äsken oikein havahduin ajatukseen, että hyvänen aika, vasta toinen viikkoko? -Ja minusta kun aika tuntuu paljon pidemmälle. Ehkä hyvä näin, kenties se on merkki siitä että olen todella saanut pääni loma-asentoon? Kulunut vuosi on ollut elämäni rankin, kamalin, hirvein, katastrofaalisin... En keksi enempää. Paremman sanavaraston omaavat voivat jatkaa listaa haluamillaan genreen sopivilla sanoilla. Ahdistaa. Olen purkanut ahdistustani neulomalla, kun en ole talven ja kevään aikana jaksanut. -Istunut TV:n ääressä ja neulonut rystyset rutisten. Ai kesälomalla pitäisi ulkoilla ja uida ja olla auringossa? No ihan vapaasti, kuka niin tahtoo. Minä pesen nyt päätäni tällä tavalla. Ja syön jäätelöä, kesähommaa sekin.
Valmista neuletyötä on tullutkin reilusti, melkein liukuhihnalta. kaikki on kuvattukin. Vielä kun saisin tietokoneeni huollosta jotta pääsisin eroon toisten koneilla loisimisesta, niin voisin kuvitella sohvan nurkassa käsiä neulomiselta lepuutellessa bloggaavani kuvia tännekin. Mää niiiin tahoisin olla ahkera bloggaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti