Ah ja voih, sinne sitten menivät loma ja sen mukanaan tuomat vapauden päivät! Koulu alkoi tänään, ja en kyllä koskaan vielä ole aloittanut lukuvuotta näin tyhjästä, sormi suussa ja eksyksissä. Uuteen työpaikkaan siirtyminen voi siis olla tosi rankkaa...
Kävin eilen vähän järjestelemässä uutta luokkaani, ja samalla sain havaita, että luokkaani tilatut värikynät ja pyyhekumit puuttuvat, äidinkielen tehtäväkirjoja puuttuu: eikun tilaamaan lisää. Muutenkaan en löydä mistään mitään, eikä minulla ei ole lukujärjestystä, ei kalenteripäiväkirjaa eikä oppilaslistaa. Lista jatkuisi vielä vaikka kuinka pitkään...
Lisäksi minulla onkin 14, eikä 13 oppilasta niinkuin minulle on sanottu... Siispä tilataan vielä yksi matematiikankirjakin koska siitäkin pinosta näkyy puuttuvan yksi kirja. En ymmärrä, miten kummassa sitten englannin, uskonnon ja yllin tehtäväkirjoja on jokaista 2-6 enmmän kuin oppilaita! Ja kylläpä oli surkea näky, kun aamulla menin iloisena luokkaan tervehtimään hyvällä huomenella ja siellä seisoikin suloinen ruskeasilmäinen poika takaosassa aivan eksyneenä kun luokasta puuttui yksi pulpetti eikä hänelle siis ollut paikkaa!
Että semmoinen koulunalku minulla ja luokallani. Jotenkin rosoinen ja röyhelöinen, sanoisinko... Onneksi oppilaat vaikuttavat aivan ihanilta, meille tulee varmaan mukavat neljä vuotta yhdessä!
Sitten itse asiaan, eli käsitöihin! <3 Aloitin jo vuosi sitten elokuussa röyhelöhuivia Schoeller + Stahlin Aloha Stripes-langasta, jonka olin ostanut pari vuotta aiemmin OnLine Solo-langan ilmestyttyä markkinoille. Silloin monet lehdet ja messut tuntuivat olevan täynnä röyhelöhuiveja, ja minäkin siihen ihastuin. Huivi jäi kuitenkin silloin heti aloittamatta, kas kun samalla kaverin kanssa tehdyllä kesälomareissulla Tapiolle tuli ostettua "jokunen" muukin lankakerä... Osa reissun langoista on vieläkin neulomatta, ylläripylläri mutta senhän nyt kaikki lankahamsterit ja lankahamstereita tuntevat arvaavat sanomattakin...No niin, siis takaisin röyhelöhuiviin.
Huivi tuli siis vihdoin aloitettua noin vuosi sitten, mutta kyllästyin sen väsäämiseen varsin pian. Jotenkin ei vaan ollut minun juttuni. Liikaa nyhräämistä tai jotain. Niinpä se sitten hautautui jonnekin "kasoihin" ja UFOutui. Tämän kesän aikana olen tehnyt järjestelmällisesti keskeneräisiä loppuun aloittamatta yhtään uutta, erinäisiä sukkapareja lukuunottamatta, heh...Niinpä huivikin sitten valmistui lopulta tekemisen ällötyksestä huolimatta ja tälläinen siitä tuli.
Aika vinkee. Tai sitten ihan kamala, en ole vielä päättänyt. Ehkäpä röyhelöt eivät ole yhtään enempää minun juttuni kuin niiden tekeminenkään...? No, katsotaan nyt josko sitä osaisi jonkun takin kanssa joskus käyttää näin loppukesästä tai sitten keväällä kun ei tarvita villan lämpöä. Koristehan tuo enemmän on kuin lämmike.
Tämmöinen sukkapari jäi esittelemättä edellisen postauksen "sukkaparaatissa". Jälleen kerran kyseessä aivan perussukka, vähän pidemmällä varrella vain kuin mitä yleensä teen. Ajattelin, että joskus voisi pidempi varsi olla hyvä. Näissä sukissa lankana on Austemannin Step, joka lienee se ensimmäinen lanka, jossa on aloe vera -käsittely. Niin ja onhan näissä jojobaakin.
Jotkut kehuvat, että mukavia käytössä ovat nuo aloe vera -langat, jotkut taas eivät lankojen käsittelystä moisella mönjällä pidä. Ymmärtäähän sen jos on vaikkapa allerginen. Itse en tiedä vielä, kumpaan ryhmään kuulun. Allerginen en ole, joten sinänsä minulla ei mitään käsittelyä vastaankaan ole. En kyllä tiedä, onko se tarpeenkaan. Ilmat ovat kylmenneet siihen malliin, että minun varpaitani ainakin jo kovasti palelee, joten eiköhän nuokin sukat tule joku aamu jalkaan nykäistyä. Sittenpähän tuon näkee, mitä mieltä olen, vai olenko mitään. En oikein jaksa uskoa että tuo lanka nyt loppujen lopuksi olisi sen kummempaa kuin muutkaan sukkalangat. Saas näkee. Nyt TV ja kutimet kutsuvat, alan neulomaan tätä veljen nuorimmaiselle, joka täytti kesän alussa vuoden. Lankana minulla Novitan Pretty Baby ja värinä 807. Aah, puikot kilisevät ja lanka soljuu sormien välistä! Aloittaisikohan itsellekin pitkästä aikaa jotain uutta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti