Joskus ei sitten vaan millään jokin lanka ota muotoutuakseen miksikään. Tämän langan kohdalla oli lähellä käydä niin. Kyseessä on South West Trading Companyn Tofutsies, joka on "syönyt" 50 % villaa, 25 % soijasilkkikuituja, 22,5 % puuvillaa ja 2,5 % kitiiniä. Tuo kitiinihän tästä langasta nyt sitten on tekevä niin erikoisen, se kun on ravunkuorta. Tästä johtuen langalla pitäisi olla antibakteerisia ominaisuuksia. On muuten kallein lankakerä, minkä ikinä muistan ostaneeni: 100 g / 13 euroa. Ostin sen viime syksynä Wanhan Sataman käsityömessuilta. Toivoa sopii, että sukat ovat tuohon hintaan sitten myös hyvät.
No niin, siis asiaan. Vihdoin tänä kesänä tuli sellainen olo, että nyt pitää neuloa tämä lanka pois. Ensin aloitin Vendelat, mutta jouduin toteamaan ettei tämäkään, vähän vähemmän kirjava lanka tee oikeutta komealle mallille. Aloitin toista, vähän simppelimpää itsesävellettyä mallintekelettä, joka ei kuitenkaan ollut hyvä sekään. Siis taas purkuun, ja alkuun aivan tuikitavallinen perussukka... Vartta olin sitten pistellyt menemään kymmenisen senttiä, kun totesin että "BLAAAAHHHH"!!!! Perussukkia minulla on niin monet erilaisista kirjavista langoista, että kyllä nyt pitää edes jotain muuta saada, en vaan jaksanut ajatusta perussukkien neulomisesta. Nyt on sitten työstettävänä tämä ohje, ja vihdoinkin tuntuu, että oikea ohje ja lanka ovat kohdanneet! Onhan tämä aavistuksen tylsä malli kun mieleni teki tehdä jotain monimutkaisempaa, mutta kun se tuntuu olevan juuri "se oikea" tälle langalle! Ja täytyy muistaa, että minulla on myös baijerilaiset työn alla, siinä ohjeessa lienee ihan riittävästi haastetta kerrallaan.
Toisaalta; mitähän muuta mahtaisin tehdä? Neuloisin? Onhan minulla koko talvi taas aikaa istua pimeitä iltoja kutimien ääressä. Täytyy ottaa se päivä huvin kannalta, nauttia hyvästä (ilmaisesta) ruuasta ja koittaa ehtiä samalla reissulla ratsata Tampereen lankakaupat... ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti